Eduskuntavaalit, kuntavaalit ja muut poliittiset kampanjat vaativat näkyvyyttä – mutta yksi yleisimmistä kysymyksistä kuuluu edelleen: kuinka paljon vaalimateriaaleja kannattaa oikeasti tilata?

Liian pieni määrä voi loppua kesken juuri kampanjan tärkeimmällä hetkellä. Toisaalta liian suuri tilaus kasvattaa kustannuksia ja voi jättää materiaaleja käyttämättä vaalien jälkeen. Sopiva määrä riippuu esimerkiksi kampanjan koosta, budjetista, näkyvyystavoitteista sekä siitä, kuinka aktiivisesti ehdokas osallistuu tapahtumiin, toritilaisuuksiin ja muuhun kenttäkampanjointiin.

Tässä oppaassa käymme läpi suuntaa-antavat tilausmäärät yleisimmille vaalimateriaaleille sekä vinkit siihen, miten arvioit oman kampanjasi tarpeet realistisesti.

Vaalimateriaalien määrä riippuu kampanjan laajuudesta

Kaikille kampanjoille ei ole yhtä oikeaa tilausmäärää. Pienessä paikallisessa kampanjassa materiaalitarve voi olla melko maltillinen, kun taas aktiivinen alueellinen kampanja tarvitsee usein huomattavasti enemmän näkyvyyttä ja jaettavaa materiaalia.

Suuntaa-antavat määrät auttavat kuitenkin arvioimaan, mistä tasosta kampanjan materiaalit kannattaa aloittaa.

Vaalituote

Paikallinen kampanja

Alueellinen kampanja

Laaja näkyvyyskampanja

Flyerit / esitteet

1 000–2 000 kpl

5 000–10 000 kpl

10 000–20 000+ kpl

Vaalijulisteet

20–50 kpl

50–150 kpl

150+ kpl

Tarrat

500–1 000 kpl

1 000–2 000 kpl

2 000+ kpl

Roll-upit

1 kpl

2–3 kpl

3–5 kpl

Banderollit

1 kpl

2–4 kpl

5+ kpl

Käyntikortit

250–500 kpl

500–1 000 kpl

1 000+ kpl

Paljonko materiaaleja voi oikeasti kulua?

Moni ehdokas yllättyy siitä, kuinka nopeasti kampanjamateriaaleja voi kulua aktiivisen vaalikampanjan aikana. Jos kampanja sisältää useita toritapahtumia, ovelta ovelle -jakelua, vapaaehtoisia sekä näkyvyyttä eri puolilla vaalialuetta, erityisesti flyereita ja esitteitä kannattaa varata mieluummin hieman liikaa kuin liian vähän.

Esimerkiksi aktiivisessa alueellisessa kampanjassa jopa 5 000–10 000 flyeria voi kulua nopeasti ennakkoäänestyksen lähestyessä. Sen sijaan pienemmässä paikallisessa kampanjassa riittää usein huomattavasti pienempi määrä, erityisesti silloin, jos näkyvyys painottuu enemmän sosiaaliseen mediaan ja digitaaliseen markkinointiin.

Kaikkea ei tarvitse painattaa

Vaikka painotuotteet ovat tärkeä osa vaalikampanjaa, kaikkea näkyvyyttä ei tarvitse rakentaa fyysisillä materiaaleilla.

Parhaiten toimivat kampanjat yhdistävät painetun näkyvyyden ja digitaalisen markkinoinnin. Esimerkiksi vaalijulisteet, flyerit ja tienvarsikyltit tukevat paikallista näkyvyyttä, kun taas some-mainonta, videot, verkkosivut ja uutiskirjeet auttavat tavoittamaan äänestäjiä verkossa.

Digitaalisia kampanjakanavia voivat olla esimerkiksi:

  • Facebook- ja Instagram-mainonta
  • TikTok-videot
  • Google-mainonta
  • verkkosivut
  • sähköiset uutiskirjeet
  • kampanjan some-sisällöt

Painetut materiaalit ja digitaalinen näkyvyys toimivat usein parhaiten yhdessä.

Miten arvioida oman kampanjan materiaalitarve?

Hyvä tapa arvioida materiaalimääriä on miettiä kampanjan käytännön toteutusta mahdollisimman realistisesti.

Kannattaa pohtia esimerkiksi:

  • kuinka monta tapahtumaa kampanja sisältää
  • kuinka laajalla alueella kampanjoidaan
  • kuinka aktiivista materiaalien jakaminen on
  • kuinka paljon vapaaehtoisia kampanjassa toimii
  • kuinka paljon näkyvyyttä halutaan rakentaa ulkomainonnalla
  • jätetäänkö materiaaleja pysyvästi näkyville eri paikkoihin

Usein ensimmäinen arvio jää liian pieneksi erityisesti flyereiden, esitteiden ja muun jaettavan materiaalin kohdalla.

Hyvin suunnitellut materiaalit tukevat koko kampanjaa

Vaalimateriaalien tärkein tehtävä ei ole vain näkyä paljon, vaan rakentaa uskottavaa ja helposti tunnistettavaa kampanjaa. Selkeä viesti, yhtenäinen visuaalinen ilme ja laadukkaat materiaalit auttavat ehdokasta erottumaan koko vaalikampanjan ajan.

Kun materiaalit suunnitellaan ja tilataan ajoissa, myös kampanjointi etenee sujuvammin ilman kiirettä tai viime hetken muutoksia.